Leipää ja sirkushuveja

Taas vaihteeksi kun sitä istuu sorvin ääressä, niin sitä pieni ihminen ehtii miettimään että mitä, miksi, kenelle ja ennenkaikkea kenen rahoilla? Viime viikolla COB hoksasi erään sotamarsalkan nimeä kantavan kadun itäpuolella olevan värisuoran. Kiasma, musiikkitalo, Finlandiatalo ja oopperatalo, joka muodostaa mielenkiintoisen putken hyvin pitkälle yhteiskunnan ylläpitämiä taloja josta niin omat kansalaiset, kuin turistitkin saavat nauttia. Vuodenvaihteen lähestyessä myös ison kirkon tapahtumia on uuden vuoden vastaanottojuhla ja taiteilija Mikin suunnittelema valotaideteos.

Ensialkuun tuntuu että veroeuroja taas poltetaan semmoisella roviolla ettei mitään rajaa, samalla kun hammaslääkäreihin jonotetaan 6kk ja psykan osastoja ja ties mitä lakkautetaan kilpaa muiden kampunkien kanssa. Saari, Auvinen ja Gerdt niittää välillä satoa ja poliitikot kilpaa kieltää tietokonepelejä ja kiristää mm. aselakeja. Niillähän sitä nykysuomessa nuorten mielenterveyttä hoidetaan.

Mutta ainahan asioissa on vähintään ne kaksi puolta. Tämä kalastajakylä sattuu olemaan maamme pääkaupunki ja turisteja, dippejä yms täällä ravaa sen mukaan. Jos kaikki valot sammutettaisiin kello 16 ja minkään valtakunnan museoita tai musiikkitaloja ei olisi niin missäs sitä sitten olisimme? Kiasmat, Finlahdia- yms talothan kyllä myöskin työllistävät ihmisiä, sen kautta mahdollinen hyvinvointi lisääntyy ja jopa jokunen veroeurokin voi palautua valtion kirstuun, eikä toki sovi unohtaa turistien tuomaa työllisyyttä ja rahoja, joten eipä nämäkään asiat aina niin yksiselitteisiä ole. Mutta silti oma summa summaarumini kallistuu sille puolelle, että hieman enemmän järkieä sirkushupien järjestämiseen (luetaan: vähemmän rahaa) ja enemmän vaikka terveydenhuoltoon tai poliisin virkojen täyttämiseen.